Oscar Wilden ”Poems, with The Ballad of Reading Gaol” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu runokokoelma. Teos käsittelee monenlaisia teemoja rakkaudesta ja kauneudesta yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja ihmisyyden olemukseen heijastaen Wilden teräviä havaintoja ja hienostunutta kirjallista tyyliä. Runot käsittelevät monenlaisia aiheita, kuten henkilökohtaisia tunteita, poliittisia pohdintoja ja monimuotoista kuvakieltä, ja tuovat esiin hänen omaleimaisen äänensä ja taiteellisuutensa. Kokoelman aloitus johdattaa lukijat Wilden lyyrisen taituruuden äärelle koskettavien säkeistöjen sarjan kautta. Ensimmäinen runo ”Hélas!” kuvastaa melankolista pohdiskelua menetetystä viisaudesta ja ajan kulumisesta. Se käsittelee henkilökohtaisen kamppailun ja syvemmän merkityksen kaipuun teemoja. Tätä seuraava ”Eleutheria” sisältää säkeitä, jotka käsittelevät vapauden käsitteitä sekä rakkauden ja kivun vastakkainasettelua vihjaten Wilden monimutkaisesta suhteesta yhteiskunnallisiin ihanteisiin ja henkilökohtaisiin haluihin. Tekstin edetessä lukija kutsutaan maailmaan, jossa luonnon kauneus, menetyksen tragedia ja identiteetin etsintä kietoutuvat kauniisti yhteen ja luovat pohjan seuraaville rikkaille ja monikerroksisille runoille.