Charles Davisonin teos ”A Study of Recent Earthquakes” on 1900-luvun alussa kirjoitettu tieteellinen julkaisu. Teos tarjoaa yksityiskohtaisia kuvauksia viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana tapahtuneista merkittävistä maanjäristyksistä ja keskittyy niiden tieteellisiin merkityksiin eikä ainoastaan niiden tuhoisiin vaikutuksiin. Sen tavoitteena on koota yhteen eri maanjäristyksiä koskevaa tutkimusta ja havaintoja seismisten ilmiöiden ymmärtämisen edistämiseksi. Teoksen alussa Davison hahmottelee aikomuksensa kuvata keskeisiä maanjäristyksiä ja valita mukaan sellaisia, jotka paitsi havainnollistavat erilaisia tutkimusmenetelmiä myös tuovat esiin niiden tapahtumiseen liittyviä kiinnostavia ilmiöitä. Hän viittaa huomattaviin tapahtumiin, kuten napolilaiseen maanjäristykseen sekä Japanissa ja Intiassa tapahtuneisiin järistyksiin, joista jokainen toimii esimerkkinä erilaisesta seismisestä aktiivisuudesta ja niitä seuranneesta seismologisen tutkimuksen kehityksestä. Johdanto johdattaa maanjäristysten luonteen ja vaikutusten yksityiskohtaiseen tarkasteluun ja tekee selväksi, että kirjoittaja pyrkii esittämään perusteellisen analyysin näistä geologisista tapahtumista tulevan tieteellisen tutkimuksen edistämiseksi.