Rudolf Steinerin teos ”Luonnos okkulttisesta tieteestä” on 1900-luvun alussa kirjoitettu filosofinen tutkielma hengellisestä tutkimuksesta. Teos syventyy ihmisen olemukseen, mahdollisuuteen saavuttaa korkeampia tiedon tasoja sekä elämän fyysisten ja hengellisten ulottuvuuksien vuorovaikutukseen. Tekijä puolustaa okkulttisten tieteiden pätevyyttä ja tarkastelee muun muassa eetterikehon, astraalikehon ja hengelliseen heräämiseen liittyvän ihmiskunnan kehityksen käsitteitä. Teoksen aloitus luo puitteet olemassaolon hengellisten ulottuvuuksien tutkimiselle ja korostaa tarvetta tunnistaa ja kehittää ihmisen kykyjä, jotka ylittävät tavanomaisen aistihavainnon. Steiner aloittaa tunnustamalla okkulttiseen tieteeseen kohdistuvan epäilyn ja väittää, että elämän merkityksen syvempi ymmärtäminen edellyttää näkymättömien alueiden tutkimista. Hän esittelee ajatuksen siitä, että näkyvän maailman takana on sisäinen kehitys ja hengelliset harjoitukset mahdollistava salattu alue, ja korostaa suoran henkilökohtaisen kokemuksen merkitystä tämän viisauden ymmärtämisessä. Teksti pohjustaa ihmisen olemuksen sekä unen ja kuoleman prosessien tarkastelua; nämä ovat keskeisiä teemoja, jotka johdattavat lukijat hengellisen kehityksen tutkimiseen seuraavissa luvuissa.
Die Philosophie der Freiheit: Grundzüge einer modernen Weltanschauung
M
B1
Mystics of the Renaissance and their relation to modern thought, including…
G
B1
Goethes Weltanschauung
K
B1
Die Kernpunkte der sozialen Frage in den Lebensnotwendigkeiten der Gegenwart…
P
B1
The Philosophy of Spiritual Activity
P
B2
The Prince