Corrado Guidettin teos ”Pro Judaeis: Riflessioni e Documenti” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu historiallinen kuvaus. Teos käsittelee Euroopassa kehittymässä ollutta antisemitismiä erityisesti valistuksen ja Ranskan vallankumouksen koettujen epäonnistumisten vanavedessä, kun ne eivät olleet hävittäneet uskonnollista suvaitsemattomuutta. Kirjoittaja näyttää puolustavan juutalaisyhteisöä ja korostavan sen yhteiskunnallisia panoksia samalla, kun hän käsittelee juutalaisiin kohdistuvia epäoikeudenmukaisia ennakkoluuloja. Tekstin alussa Guidetti esittelee huolestuttavan suuntauksen, antisemitismiä lisääntymisen eri Euroopan kansakunnissa. Hän arvostelee niiden yhteiskuntien tekopyhyyttä, jotka julistavat tasa-arvoa mutta kantavat silti ennakkoluuloja juutalaisia kohtaan, ja esittää vihamielisyyden juontuvan uskonnollisen kiihkon ja yhteiskunnallisen kateuden sekoituksesta, erityisesti vaurauteen liittyen. Alussa hahmotellaan vainojen historiallisia malleja ja väitetään, että antisemitistisiä tunteita ruokkivat väärinkäsitykset ja pelko, ja siinä vedotaan lopulta juutalaisten yhteisen ihmisyyden ja oikeuksien tunnustamiseen nyky-yhteiskunnassa.