H. B. Waltersin teos ”Muinaisen keramiikan historia: kreikkalainen, etruskilainen ja roomalainen. 1. osa (2 osasta)” on 1900-luvun alussa kirjoitettu tieteellinen julkaisu. Kirja tarkastelee Kreikasta, Etruriasta ja Roomasta peräisin olevan muinaisen keramiikan kehitystä ja merkitystä sekä heijastaa keramiikan tutkimuksessa ja arkeologiassa teoksen kirjoittamisajankohtaan mennessä saavutettua edistystä. Sen tavoitteena on tarjota kattava yleiskatsaus keramiikan erilaisiin muotoihin, käyttötarkoituksiin ja taiteellisiin piirteisiin, ja se toimii välttämättömänä lähteenä klassisen arkeologian opiskelijoille ja tutkijoille. Teoksen alussa luodaan konteksti keramiikan tutkimiselle tärkeänä arkeologisena lähteenä, mikä heijastaa muinaisten sivilisaatioiden laajempaa tutkimusta 1900-luvun alussa. Walters käsittelee keramiikkatekniikoiden historiallista kehitystä, kaivausten merkitystä keramiikan alkuperää koskevan ymmärryksemme syventämisessä sekä esineiden merkitystä kulttuurisina symboleina. Hän korostaa keramiikan tutkimuksessa tapahtunutta siirtymää pelkästä aineistojen keräämisestä kohti niiden sosiaalisen, historiallisen ja taiteellisen kontekstin vivahteikkaampaa ymmärtämistä ja luo näin pohjan seuraavissa luvuissa jatkuvalle yksityiskohtaiselle tarkastelulle.