Brochin ja muiden kirjoittama ”Norjalaisen kirjallisuuden historia lukioita, seminaareja ja ylempiä kansakouluja varten” on 1900-luvun alkupuolella laadittu historiallinen teos. Tämä teos tarjoaa kattavan katsauksen norjalaisen kirjallisuuden historiaan käsitellen merkittäviä kirjailijoita, heidän teoksiaan sekä kulttuurisia konteksteja, joissa ne syntyivät, muinaisnorjalaisesta kirjallisuudesta nykypäivään asti. Kirjan alussa esipuheessa hahmotellaan seitsemännen painoksen uudistusten taustalla olevat tavoitteet ja korostetaan uudempien kirjailijoiden sekä heidän norjalaiseen kirjallisuuteen antamiensa panosten sisällyttämistä. Esitys alkaa jäljittämällä norjalaisten kansojen kirjallisuuden varhaisimpia muotoja, ja siinä tuodaan esiin riimujen käyttö sekä siirtyminen kristillisten vaikutteiden myötä kirjallisiin teksteihin. Lisäksi teos valottaa keskeisiä kirjallisia teoksia, kuten ”Vanhempaa Eddaa”, joka sisältää sankarirunoja ja kertomuksia jumalista, ja luo perustan norjalaisen kirjallisuusperinteen kehityksen tarkastelulle.