Francesco Domenico Guerrazzin ”L'Assedio di Firenze” on 1800-luvun puolivälissä kirjoitettu historiallinen romaani. Kertomus näyttää keskittyvän Firenzen historiallisten konfliktien myrskyisiin tapahtumiin, erityisesti Niccolò Machiavellin hahmoon, joka ilmentää Italian kansan taistelua sortoa ja tyranniaa vastaan. Tutkimalla sellaisia teemoja kuin valta, vapaus ja petos teos tarkastelee todennäköisesti näiden tapahtumien laajempia vaikutuksia italialaiseen identiteettiin ja kansallishenkeen. Romaanin alussa Machiavelli esitellään mietteliäässä tilassa, kun hän vaeltelee Firenzessä muistellen sekä sen kauneutta että sen menneisyyden traumoja. Siinä korostuvat hänen syvät tunnesiteensä kaupunkiin sekä hänen maanpakolaiskokemustensa synnyttämä menetyksen tunne. Runollisten ja filosofisten pohdintojen kautta hän kamppailee kärsimyksen olemuksen, ilon ohikiitävän luonteen sekä kotimaansa vapauden ja oikeudenmukaisuuden kaipuunsa kanssa. Alkuluvut luovat koskettavan tunnelman ja tuovat esiin Machiavellin sisäiset ristiriidat samalla, kun ne rakentavat hänen suhteitaan muihin henkilöhahmoihin ja vihjaavat poliittisiin juonitteluihin sekä moraalisiin dilemmoihin, jotka avautuvat tarinan edetessä.