Antonio Machadon ”Páginas escogidas” on 1900-luvun alussa kirjoitettu runo- ja proosakokoelma. Teos pohtii muistin, rakkauden, menetyksen ja olemassaolon luonteen kaltaisia teemoja ammentaen syvästi Machadon henkilökohtaisista kokemuksista ja itsetutkiskelusta. Elävän kuvakielen ja pohdiskelevien säkeiden kautta kirjailija tarkastelee suhdettaan kotimaahansa ja elämän ohikiitävää luonnetta. Kokoelman alussa tekijä esittelee ajatuksiaan esipuheessa ja tuo esiin haasteet, joita hänen aiempien teostensa uudelleen tarkastelemiseen ja valikoimiseen liittyy. Hän pohtii runoilijan asemaa sekä luomisen ja kritiikin monimutkaista suhdetta ja myöntää ajan etäännyttävän vaikutuksen siihen, miten hän itse hahmottaa omat runonsa. Esipuhetta seuraava ensimmäinen runo ”El viajero” luo pohdiskelevan sävyn kuvatessaan melankolian ja nostalgian leimaamaa veljen vierailua. Machadon voimakas kuvakieli tavoittaa muiston katkeransuloisen olemuksen ja ajan kulun kutsuen lukijoita pohtimaan omia kokemuksiaan menetyksestä ja kaipauksesta.