Emma Helen Blairin, Edward Gaylord Bournen ja James Alexander Robertsonin teos ”The Philippine Islands, 1493–1898, Volume 45, 1736” on 1900-luvun alussa kirjoitettu historiallinen kuvaus. Tässä osassa tarkastellaan Filippiinien ja Espanjan välisiä kaupallisia suhteita ja vuorovaikutusta 1600-luvulta 1700-luvulle, erityisesti kaupankäynnin monimutkaisuutta ja aikakauden taloudellista ilmapiiriä. Se tarjoaa näkökulmia saarten poliittisiin, taloudellisiin ja uskonnollisiin oloihin sellaisina kuin Euroopan valtiot niihin vaikuttivat. Osan alussa keskitytään Filippiinien ja Nueva Españan (Meksikon) välisen kaupankäynnin dynamiikkaan, erityisesti kauppiaiden jatkuviin kiistoihin kauppatavoista ja säädöksistä. Siinä käsitellään yksityiskohtaisesti Cádizin kauppiaiden valituksia Manilan kasvavan vaurauden haitallisista vaikutuksista, etenkin tuottoisaan kiinalaiseen silkkikauppaan liittyen. Espanjan kaupallisten etujen säilyttämisen ja Filippiinien talouskasvun edistämisen välinen jännite luo pohjan eri oppilaitoksia ja niitä koskevaa politiikkaa käsitteleville keskusteluille, jotka laajenevat Espanjan siirtomaakauden hallintoa, taloutta ja kulttuurivaihtoa koskeviksi pohdinnoiksi.