Arturo Grafin teos ”Miti, leggende e superstizioni del Medio Evo, vol. I” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu historiallinen ja mytologinen tutkielma. Teoksessa tarkastellaan yksityiskohtaisesti keskiajan erilaisia myyttejä, legendoja ja taikauskomuksia keskittyen erityisesti sellaisiin teemoihin kuin paratiisimyytti, kadotettujen kohtalo ja usko fatalismiin. Kattavan analyysin avulla Graf syventyy niihin yhteisiin inhimillisiin kokemuksiin ja kulttuurisiin kertomuksiin, jotka muovasivat keskiaikaista ajattelua ja kaikuvat edelleen myyttien nykyisissä tulkinnoissa. Teoksen alussa lukijalle esitellään paratiisimytin käsite ja käsitellään sen laajaa vetovoimaa eri kulttuureissa ja uskonnoissa. Graf korostaa, ettei käsitys ihmiskunnan jakamasta alkuperäisestä onnen ja viattomuuden tilasta ole ominainen vain yhdelle perinteelle, vaan heijastaa kollektiivista inhimillistä mielikuvitusta, joka ilmenee eri puolilla maailmaa esiintyvissä monenlaisissa mytologisissa kertomuksissa. Hän huomauttaa, kuinka tämä myytti ilmenee samankaltaisena intialaisten, egyptiläisten, seemiläisten, kreikkalaisten ja monien muiden kansojen perinteissä, mikä viittaa syvälle juurtuneeseen yhteyteen ihmisen tietoisuudessa. Viittaamalla erilaisiin muinaisiin lähteisiin ja perinteisiin hän pohjustaa yksityiskohtaisen tarkastelun siitä, kuinka paratiisimyytti on kehittynyt ajan kuluessa, sekä sen merkityksestä sekä muinaisten että nykyihmisten kokemusten ymmärtämiselle.