Arturo Grafin ”Attraverso il Cinquecento” on 1900-luvun alussa kirjoitettu kirjallisuusanalyysi. Teos tarkastelee petrarkismin ja antipetrarkismin teemoja Italian renessanssin aikana keskittyen runoilijoiden ja heidän innoittajiensa monimutkaisiin suhteisiin, erityisesti Petrarcan kestävään vaikutukseen. Graf tutkii paitsi aikakauden kirjallisia tyylejä ja tuntoja myös kulttuurisia ja yhteiskunnallisia dynamiikkoja, jotka muovasivat runouden kenttää. Tekstin aloitus johdattaa tähän tarkasteluun esittelemällä petrarkismin käsitteen 1500-luvun italialaisessa kirjallisuudessa hallitsevana voimana. Graf kuvaa, kuinka tämä suuntaus, joka kunnioittaa Petrarcaa kirjallisena mestarina, ilmenee monenlaisina jäljittelyn muotoina runoilijasukupolvien keskuudessa. Hän tunnistaa tähän ylivoimaiseen kunnioitukseen kohdistuneen kritiikin ja reaktiot, jotka johtivat kasvavaan antipetrarkismiin; se syntyi vastareaktiona Petrarcan seuraajien vakiinnuttamille käytännöille. Perusteellisen analyysin avulla Graf pyrkii erittelemään nämä kilpailevat kirjalliset liikkeet ja niiden kulttuuriset vaikutukset sekä tarjoamaan näkökulmia renessanssin kirjallisuushistorian laajempaan kehitykseen.