Manuel de Arriagan ”Cantos Sagrados” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu runokokoelma. Teos heijastaa syvästi hengellisiä ja filosofisia teemoja sekä tutkii ihmiskunnan, luonnon ja jumalallisuuden välisiä suhteita. Säkeillään se pyrkii herättämään uudelleen oikeudentajun ja kauneudentajun maailmassa sekä vetoaa rakkauden ja ymmärryksen yhteiseen ihanteeseen. ”Cantos Sagrados” -teoksen aloitus esittelee tekijän tarkoitusperät ja omistuksen tuleville sukupolville korostaen hänen pohdintojaan runoudelle ja totuuden etsinnälle omistetusta elämästä. Arriaga selittää, että nämä runot kattavat yli kolmen vuosikymmenen kirjoitustyön, jonka hän jakaa neljään niteeseen ja jossa käsitellään uskon, rakkauden, oikeudenmukaisuuden ja kauneuden tavoittelun teemoja. Jokaiseen runoon on kudottu syvä kaipaus ja mietiskely, kun tekijä ilmaisee näkemyksensä sopusointuisesta maailmankaikkeudesta, jossa rakkaus ja oikeudenmukaisuus voittavat aineelliset huolenaiheet. Näissä aloitussäkeistöissä hän luo pohjan sielun ymmärrystä ja valaistumista kohti kulkevan matkan runolliselle tutkiskelulle.