Abel Acácio de Almeida Botelhon ”Amor Crioulo” on 1900-luvun alussa kirjoitettu romaani. Tarina seuraa João da Silveiraa, portugalilaista miestä, joka nousee Etelä-Amerikkaan matkalla olevaan laivaan, joutuu poliittisten levottomuuksien jälkimaininkeihin ja kamppailee maanpakolaisuuden tunteen sekä kotimaansa kaipuun kanssa. Matkansa alkaessa esiin nousevat identiteetin, rakkauden ja yhteiskunnallisen muutoksen teemat, kun hän odottaa häntä uuteen maailmaan saapuvia mysteerejä. Romaanin alussa tutustumme João da Silveiraan, kun hän nousee Lissabonissa ”Almería”-laivaan ja pohtii menetyksen tunnettaan sekä sitä, että hän on ”isänmaaton mies” Portugalin tasavallan aiheuttamien mullistusten jälkeen. Itsetutkiskelunsa lomassa hän muistelee etuoikeuksien täyttämää entistä elämäänsä ja sen jyrkkää vastakohtaa nykyiselle todellisuudelleen. Matkan alkaessa hän kohtaa kolmannen luokan matkustajien ankeat olot, ja vaikka hänen ensimmäiset ajatuksensa keskittyvät kauniiden naisten tavoitteluun Etelä-Amerikassa, hän joutuu myös kohtaamaan vähäosaisten vastoinkäymiset. Näin luodaan perusta hänen tunne-elämänsä ja psykologiselle kehitykselleen matkan haasteiden keskellä.