Antoine Laurent Lavoisier’n teos ”Kemian perusteet” on 1700-luvun lopulla kirjoitettu tieteellinen julkaisu. Tämä kemian perusteos esittää systemaattisen katsauksen kemiallisiin periaatteisiin ja löytöihin korostaen kemiallisen nimistön uudistamista ja aineiden luokittelua. Lavoisier’n työ on merkittävä, sillä se luo perustan modernille kemialle kuvaamalla järjestelmällisesti aineiden vuorovaikutuksia, kaasujen luonnetta sekä palamisen ja hengityksen periaatteita. ”Kemian perusteiden” alussa esitellään tekijän perustelut kemiallisen nimistön uudistamiselle ja hahmotellaan hänen lähestymistapansa kemian alkuaineiden ymmärtämiseen. Lavoisier kuvailee vakaumustaan siitä, että tieteellisten ajatusten täsmällinen viestintä edellyttää selkeää ja järjestelmällistä sanastoa, ja väittää, että aineille antamamme nimet vaikuttavat suoraan niiden ymmärtämiseen ja niitä koskeviin keskusteluihin. Lisäksi hän luo pohjan aineen muodonmuutosten ja ominaisuuksien tarkastelulle, mukaan lukien lämmön ja painovoiman vuorovaikutukset, jotka määrittävät kiinteiden aineiden, nesteiden ja kaasujen olomuodot. Katkelma heijastaa Lavoisier’n sitoutumista empiiriseen näyttöön ja kokeelliseen tutkimukseen kemiallisten ilmiöiden ymmärtämisen perustana; tämä on keskeinen teema läpi koko teoksen.