William Minton teos ”Logic, Inductive and Deductive” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu tieteellinen tutkielma logiikan periaatteista. Teoksessa perehdytään loogisen päättelyn historialliseen kehitykseen ja käytännön soveltamiseen korostaen sekä induktiivisia että deduktiivisia menetelmiä. Minto pyrkii tarjoamaan opiskelijoille ja tutkijoille oppimateriaalin, jonka tavoitteena on vahvistaa loogista päättelyä käytännön tieteenalana ja samalla seurata sen historiallisia juuria. Tekstin alussa Minto esittelee kirjoittamisensa kaksitahoisen tarkoituksen: tutkia loogisten muotojen historiallista kehitystä sekä vahvistaa logiikan käytännön sovelluksia virheiden ja virhepäätelmien ehkäisemisessä. Hän tarkastelee Aristoteleen perustavia ajatuksia, jotka muodostavat hänen loogista päättelyä koskevan käsittelynsä rungon. Alkuluvuissa luodaan perusta käsittelemällä logiikan alkuperää, alaa ja merkitystä sekä esitellään keskeisiä käsitteitä, kuten syllogismi, määritelmä ja väitelauseiden luokittelu. Minton tarkastelu logiikan virheiltä suojaavan tehtävän ja sen historiallisen kehityksen välisestä vuorovaikutuksesta kutsuu lukijoita pohtimaan loogisen ajattelun laajempia vaikutuksia ja sen merkitystä nykyajan keskustelussa.