Andrew P. Peabodyn teos ”Conversation: Its Faults and Its Graces” on 1800-luvun puolivälissä kirjoitettu kokoelma, jossa tarkastellaan tehokasta viestintää ohjaavia periaatteita. Teos pyrkii tarjoamaan näkemyksiä siitä, kuinka käydä sivistynyttä keskustelua, ja samalla tuomaan esiin englannin puheessa yleisiä sudenkuoppia. Teksti on suunnattu nuorille naisille, ja siinä korostetaan heidän tärkeää rooliaan yhteiskunnallisen keskustelun luomisessa sekä kaunopuheisuuden ja kielellisen oikeellisuuden merkitystä sekä puhutussa että kirjallisessa ilmaisussa. Teoksen alussa on Newburyport Female High Schoolissa pidetty puhe, jossa kirjoittaja ilmaisee kiitollisuutensa kutsusta ja halunsa antaa hyödyllisiä neuvoja keskustelun aiheesta. Hän hahmottelee keskustelun monia tehtäviä ihmiselämässä aina henkilökohtaisista yhteyksistä ystävyyssuhteiden vaalimiseen ja julkiseen kanssakäymiseen. Peabody korostaa hyvien ääntämis- ja kielioppitottumusten omaksumisen merkitystä jo varhain ja varoittaa yleisistä rahvaanomaisuuksista sekä liioittelevista ilmauksista, jotka voivat heikentää kykyä viestiä tehokkaasti ja luontevasti. Puhe luo perustan keskustelun etikettiä käsittelevälle tarkastelulle ja kannustaa harkitseviin kielellisiin valintoihin sekä pohtimaan puheen moraalisia vaikutuksia.