”Encyclopaedia Britannica, 11. painos, ’Harmonysta’ ’Heanoriin’” on eri kirjoittajien laatima kattava hakuteos, joka keskittyy H-kirjaimella ja sitä seuraavilla He-alkuisilla kirjaimilla alkaviin aiheisiin ja joka tuotettiin osana arvostettua Encyclopaedia Britannicaa 1900-luvun alkupuolella. Tämä nide sisältää tieteellisiä artikkeleita monilta aloilta, kuten musiikin teoriasta, historiasta, maantieteestä ja merkittävistä henkilöistä, tarjoten yksityiskohtaisia ja informatiivisia näkemyksiä. Erityisesti ”Harmoniaa” käsittelevässä osiossa tarkastellaan musiikillisen rakenteen ja estetiikan teorian periaatteita sekä sitä, miten käsite on kehittynyt ja mikä merkitys sillä on musiikkitaiteen laajemmassa kontekstissa. Tämän niteen alussa esitellään ”Harmoniaa” käsittelevä artikkeli, jossa käsitellään sen perustavia käsitteitä ja historiallista kehitystä. Siinä selitetään harmonian merkitys musiikissa ja kuvataan, kuinka se toimii kehyksenä musiikillisten äänien yhdistämiselle esteettisesti miellyttäviksi muodoiksi. Tekstissä esitellään harmonian ja tonaalisuuden eri muotoja sekä tarkastellaan sekä muinaisia että moderneja näkökulmia. Siinä korostetaan kehitystä yksinkertaisista äänien yhdistelmistä monimutkaisiin harmonisiin rakenteisiin, jotka muovaavat nykyistä käsitystämme musiikista, ja viitataan samalla musiikillisten sävelten, sointujen ja niiden herättämien tunnevaikutusten monimutkaiseen suhteeseen.