Thomas Henry Huxleyn teos ”Man's Place in Nature and Other Essays” on kokoelma 1800-luvun lopulla kirjoitettuja tieteellisiä esseitä. Teos tarkastelee ihmisten ja muiden eläinten välisiä biologisia yhteyksiä keskittyen erityisesti ihmisapinoihin ja evoluution merkitykseen. Huxleyn kirjoitus pyrkii valistamaan lukijoita ihmisen alkuperän ja meitä muovanneen ympäristön monimutkaisuudesta sekä korostaa vaikeutta ymmärtää paikkaamme luonnossa. Kokoelman alussa käsitellään historiallisia kuvauksia ihmisapinoista ja viitataan varhaisiin tutkimusmatkailijoihin sekä heidän luonnossa tekemäänsä havaintoihin näistä olennoista. Huxley esittelee erilaisia menneisyydestä peräisin olevia kertomuksia ja spekulaatioita näistä eläimistä, mukaan lukien niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen. Hän pohtii tutkimusmatkailijoihin aiemmin liitettyjä väärinkäsityksiä ja tunnustuksia ja punoo vähitellen kertomusta, joka korostaa tieteellisen tutkimuksen merkitystä ihmisen evoluution ja lähimpien eläinsukulaistemme kanssa jakamiemme suhteiden ymmärtämisessä. Tämä johdattaa kokoelman muiden esseiden syvällisempiin pohdintoihin luonnonhistoriasta, anatomiasta ja evoluutiobiologian laajemmista merkityksistä.