Konni Zilliacuksen teos ”Nya utvandrarehistorier” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu kertomuskokoelma. Teos tarkastelee siirtolaisten moninaisia kokemuksia keskittyen paitsi perinteisiin työläisiin myös monenlaisiin muihin henkilöihin, jotka etsivät Amerikasta uutta alkua. Kertomuksissa käsitellään vastoinkäymisten, kunnianhimon ja paremman elämän tavoittelun teemoja, ja niiden henkilögalleriaan kuuluu Isak Peltonen, joka joutuu kohtaamaan uuteen maahan muuttamiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Kokoelman alku johdattaa ymmärtämään muuttokokemuksen taustalla vaikuttavia lukuisia motiiveja. Kertomus alkaa lukijalle suoraan osoitetulla pohdinnalla, jossa selvennetään, että ”siirtolaisiin” kuuluu hyvin monenlaisia ihmisiä: ei ainoastaan ahkeria työläisiä, vaan myös niitä, jotka pakenevat vähemmän kunniakasta menneisyyttä. Ensimmäisessä kertomuksessa esitellään Isak Peltonen, kekseliäs nuori mies, joka harkitsee muuttoa Amerikkaan parempien tulevaisuudennäkymien toivossa, vaikka hänen kihlattunsa Anni uskoo heidän voivan menestyä kotimaassa. Isakin matkan kautta teksti tuo esiin haasteet, joita maahanmuuttajat kohtaavat saapuessaan, kuten vaikeuden löytää vakituista työtä sekä halun täyttymykselliseen elämään, joka kietoutuu työn todellisuuteen, yhteiskunnan tuomitsevuuteen sekä perheeseen ja taloudelliseen menestykseen liittyviin pyrkimyksiin.