Giovanni Boccaccion teos ”Boccaccion Decamerone” on vuosina 1348–1353 kirjoitettu novellikokoelma. Kymmenen nuorta pakenee ruton runtelemasta Firenzestä maaseudulla sijaitsevaan huvilaan, jossa he viettävät kaksi viikkoa kertomalla sata tarinaa. Heidän tarinansa vaihtelevat eroottisista traagisiin, ja niissä esiintyy nokkeluutta, käytännön piloja ja elämänviisauksia. Teos käsittelee rakkauden, onnen ja ihmisluonnon teemoja sekä satiirisoi papistoa ja kirkkoa. Firenzen kansankielellä kirjoitettu teos kuvaa keskiajan Italian elämää ja yhteiskuntaa mustan surman aikana.
Wikipedia-linkit: