Jakob Wassermannin ”Hanhiukko” on 1900-luvun alussa kirjoitettu romaani. Se käsittelee yhteiskunnallisen muutoksen, henkilökohtaisen kamppailun ja perhesuhteiden teemoja keskittyen pääasiassa Gottfried Nothafftin, pienessä saksalaisessa kaupungissa asuvan kutojan, ja hänen poikansa Danielin elämään. Tarinan edetessä se tarkastelee teollistumisen vaikutusta perinteisiin elämäntapoihin sekä sitä, kuinka ihmiset tavoittelevat päämääriään vastoinkäymisten ja pettymysten keskellä. Kertomuksen alussa tutustumme Eschenbachin maaseutuympäristöön ja Gottfried Nothafftin elämään. Hän on kutoja, jonka elinkeinoa uhkaa koneellisesti valmistettujen tekstiilien yleistyminen. Hänen syvä toiveensa pojasta toteutuu lopulta, mutta teollisuus horjuttaa heidän toimeentuloaan, ja köyhyys sekä epätoivo käyvät yhä raskaammiksi hänen elämässään. Kun Gottfriedin taloudelliset vaikeudet pahenevat, hän paljastaa lankomiehelleen Jason Philip Schimmelweisille kätketyt säästönsä toivoen voivansa turvata perheensä, erityisesti Danielin, tulevaisuuden. Tarinan alussa köyhyydestä, kunnianhimosta ja perheen odotuksista nousevat jännitteet vihjaavat monimutkaiseen dynamiikkaan, joka tulee muovaamaan näiden henkilöiden elämää.