Sir David Brewsterin teos ”The Martyrs of Science, or, The Lives of Galileo, Tycho Brahe, and Kepler” on 1800-luvun alkupuolella kirjoitettu historiallinen kuvaus. Kirja tarkastelee kolmen tieteen historian keskeisen hahmon, Galileon, Tyko Brahen ja Johannes Keplerin, elämää ja panosta. Se tarjoaa yksityiskohtaisen katsauksen heidän kamppailuihinsa, saavutuksiinsa ja renessanssin aikana otettuihin tieteellisiin edistysaskeliin sekä pohtii tieteen ja heidän aikansa vallitsevien yhteiskunnallisten ja uskonnollisten asenteiden välistä vuorovaikutusta. Teoksen aloitus keskittyy laajasti Galileon elämään seuraten hänen varhaista koulutustaan ja orastavaa kiinnostustaan matematiikkaan ja tieteeseen. Siinä korostetaan hänen yhteenottojaan aristoteelisen filosofian kanssa, hänen kaukoputkella tekemiään uraauurtavia havaintojaan sekä hänen tieteellisiä pyrkimyksiään ympäröineitä yhteiskunnallis-poliittisia voimasuhteita. Brewster kuvaa Galileota poikkeuksellisen lahjakkaaksi hahmoksi, joka selviytyi akateemisen vastustuksen ja kirkon tarkkailun tuomista haasteista puolustaessaan kopernikaanista järjestelmää. Elämäkerrallinen tarkastelu ei ainoastaan luo taustaa Galileon mullistaville löydöille, vaan ennakoi myös konflikteja, joita syntyy hänen haastaessaan pitkään vallinneita käsityksiä, luoden pohjan laajemmalle tieteellisen marttyyriuden kertomukselle, jonka tämä historiallinen kuvaus lupaa paljastaa.