Hector Berliozin ”Mémoires de Hector Berlioz” on 1800-luvun puolivälissä kirjoitettu omaelämäkerrallinen teos. Se käsittelee kuuluisan säveltäjän Hector Berliozin elämää ja taiteellista kehitystä kuvaten hänen kasvuympäristöään, musiikkikoulutustaan ja varhaisia kokemuksiaan säveltämisen parissa. Muistelmateos tarkastelee myös Berliozin matkoja eri maissa, kuten Italiassa, Saksassa, Venäjällä ja Englannissa, ja tarjoaa näkökulmia hänen vaikutteisiinsa sekä haasteisiin, joita hän taiteilijana kohtasi. Muistelmateoksen alussa Berlioz kertoo varhaisesta elämästään Ranskan pienessä Côte-Saint-Andrén kaupungissa, jossa hän muistelee muovanneita kokemuksia, kuten ensimmäistä ehtoollistaan ja varhaisimpia musiikillisia vaikutelmiaan. Hän kertoo perheestään, erityisesti suhteestaan isäänsä, lääkäriin, joka omista uraan liittyvistä toiveistaan huolimatta tuki Berliozin kasvavaa kiinnostusta musiikkiin. Kertomus pohjustaa Berliozin lopullista päätöstä ryhtyä musiikin ammattilaiseksi ja tuo esiin hänen intohimonsa matkustamiseen ja runouteen sekä kamppailunsa taiteilijaidentiteettinsä löytämiseksi. Alkuosa taustoittaa Berliozin musiikillisia pyrkimyksiä ja hänen luonnettaan muovanneita tunnepitoisia tapahtumia ennen kuin hän lähtee matkalleen Pariisiin ja sen ulkopuolelle.
Wikipedian sivu tästä kirjasta: en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A9moires_(Berlioz))