Hector Berliozin teos ”Les soirées de l'orchestre” on vuonna 1852 julkaistu kertomuskokoelma. Tässä satiirisessa teoksessa Berlioz kuvittelee orkesterimuusikot niin pitkästyneiksi keskinkertaisten oopperoiden soittamiseen, että he kertovat toisilleen tarinoita esitysten aikana. Kun esitetään Mozartin, Beethovenin tai Weberin mestariteoksia, vallitsee hiljaisuus – tarinoita ei synny. Huumorin ja terävän sanailun avulla Berlioz arvostelee aikansa musiikkimaailmaa ja tarjoaa samalla välähdyksiä 1800-luvun konserttielämästä, teatterijuonitteluista ja omista taiteellisista intohimoistaan.