”Betuwsche novellen, en Een reisgezelschap”, jonka on kirjoittanut Jacobus Jan Cremer, on 1800-luvun lopulla kirjoitettu novellikokoelma. Teos kuvaa Alankomaiden maaseudun elämää ja tarkastelee yhteisön, moraalin ja yksilöllisten kamppailujen teemoja eri henkilöhahmojen näkökulmasta valottaen heidän arkeaan ja vuorovaikutustaan. Keskeisiin henkilöhahmoihin kuuluvat muun muassa päivätyöläinen Peter Janssen sekä Wiege-Mie, nuori nainen, jonka huolehtivainen perhe kasvatti sen jälkeen, kun hänet oli löydetty vauvana hylättynä ja joka joutuu kohtaamaan yhteiskunnan haasteita. Kokoelman alussa tutustumme Peter Janssenin talouteen, kun hän keskustelee paikallisista huhuista, jotka koskevat Heintje-nimisen lesken kuolemaa ja sen vaikutuksia yhteisöön, erityisesti Wiege-Miehen, joka on nyt jäänyt vaille tukea. Kertomus perehtyy Peterin ja hänen vaimonsa iltaan, kun he rukoilevat yhdessä ja pohtivat vaatimatonta elämäänsä, mikä tuo esiin heidän perhedynamiikkansa ja huolenaiheensa. Saamme tietää Wiege-Mien ahdingosta hänen menetettyään kotinsa ja siitä, kuinka hänen vaikeutensa johtavat siihen, että Janssenin perhe ottaa hänet luokseen. Tämä vihjaa hänen sitkeydestään sekä vastoinkäymisten keskellä löytyneen perheen teemasta. Kaiken kaikkiaan tämä aloitus luo pohjan myötätunnon ja maaseutuelämän ankaran todellisuuden teemoille, jotka kehittyvät kokoelman edetessä.