Jacobus Jan Cremerin teos ”De lelie van 's-Gravenhage” on todennäköisesti 1800-luvun lopulla kirjoitettu romaani. Tarina sijoittuu historialliseen taustaan ja alkaa salaperäisellä ja pahaenteisellä matkalla, joka tapahtuu myrskyisenä marraskuun yönä vuonna 1595. Kertomus esittelee keskeiset henkilöt, muun muassa naisen ja Casper-nimisen ajurin, kun he kulkevat pimeillä ja vaarallisilla teillä. Samalla vihjataan seikkailun ja jännityksen teemoihin, joissa henkilökohtaiset kamppailut kietoutuvat suurempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Romaanin aloitus luo tunnelman kuvaamalla elävästi ankaraa säätä ja autioitunutta maaseutua henkilöhahmojen matkustaessa Leidenistä Haagiin. Salaperäistä lastia kuljettava vaunu on naisen ohjaama; hän tuntee ympäristön, kun taas Casperilta tämä tieto puuttuu, mikä synnyttää jännitettä heidän taistellessaan luonnonvoimia vastaan. Kohtaus on täynnä odotusta, erityisesti vaunussa olevan lapsen hiljaisen nyyhkytyksen vuoksi; se liittyy hienovaraisesti heidän salaiseen tehtäväänsä. Kun he lähestyvät määränpäätään, kertomus ennakoi vaikuttavia tulevia kohtaamisia ja paljastuksia, jotka avautuvat tarinan historiallisen taustan syvetessä.