Menazerya ludzka
Tietoa kirjasta
Gabriela Zapolskan ”Menazerya ludzka” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu romaani. Tarina esittelee monenlaisia henkilöhahmoja keskittyen erityisesti Żabusiaan, eloisaan ja iloiseen naiseen, jonka viattomuus ja viehätys säteilevät lämpöä hänen perheeseensä, johon kuuluvat myös hänen aviomiehensä Rak ja heidän tyttärensä Nabuchodonozor. Tämä kotielämän tarkastelu asettaa Żabusian viattomuuden vastakkain aikuisten ihmissuhteiden synkempien pohjavirtojen kanssa, joiden vaikuttaa vaanivan aivan pinnan alla. Romaanin alku johdattaa lukijan Żabusian eloisaan ja leikkisään maailmaan, jossa hänet kuvataan huolettomaksi ja rakastavaksi äidiksi ja vaimoksi, joka ilmentää naisellisuutta ja kodin onnea. Kun hän sanaillee leikkisästi aviomiehensä ja tyttärensä kanssa, hänen tarttuva naurunsa ja kevytmieliset temppunsa luovat onnellisuuden kulissin. Hetket, jolloin hän pysähtyy pohtimaan, paljastavat kuitenkin syvempää yhteiskuntakritiikkiä avioliitosta ja uskollisuudesta, erityisesti hänen kirjallisuutta koskevien pohdintojensa kautta, kuten hänen paheksuntansa Emma Bovarya kohtaan. Tämä viattomuuden, perhedynamiikan ja aviollista uskollisuutta koskevan uhkaavan kysymyksen monimutkainen vuorovaikutus luo perustan kertomukselle, joka on täynnä yhteiskunnallisia huomioita ja kietoutuu kauttaaltaan Żabusian elämän kodilliseen kudokseen.
