Armando Palacio Valdésin ”La guerre injuste: lettres d'un Espagnol” on 1900-luvun alkupuolella kirjoitettu kirjekokoelma. Teksti tuo esiin Valdésin pohdinnat ensimmäisen maailmansodan moraalisista ja poliittisista vaikutuksista sekä hänen ajatuksensa oikeudenmukaisuudesta ja Ranskan sotahengestä. Kirjailijan näkökulma espanjalaisena tarkkailijana tarjoaa näkemyksiä tuon aikakauden tunneilmastosta hänen kamppaillessaan oman kantansa kanssa konfliktin nielemässä maailmassa. Teoksen alkuosa alkaa esipuheella, jossa esitellään Armando Palacio Valdés, korostetaan hänen asemaansa merkittävänä espanjalaisena romaanikirjailijana ja liitetään hänen pohdintansa Euroopassa jatkuvaan sotaan. Hän käsittelee tehtävää tutkia ranskalaista henkeä näinä myrskyisinä aikoina; tehtävää ohjaa moraalinen velvollisuus, ei henkilökohtainen hyöty tai mieltymys. Pohtiessaan sotaa Valdés palauttaa mieleen konfliktin järkyttävät kaiut – historialliset ja henkilökohtaiset – sekä ilmaisee solidaarisuutensa Ranskalle. Samalla hän erottaa oikeudenmukaisuuteen perustuvan järkiperäisen tuen Espanjassa yleisinä esiintyneiden erilaisten sotaa kannattavien mielialojen taustalla olevista motiiveista. Hän perehtyy yhteiskunnalliseen kaaokseen ja korostaa kiireellistä tarvetta vastata sodan todellisuuteen samalla, kun hän tarkastelee nationalismin synnyttämiä monimutkaisia tunteita sekä omantunnon vastuuta maailmanlaajuisen kuohunnan keskellä.