Armando Palacio Valdésin teos ”La novela de un novelista” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu romaani. Kirja käsittelee nuoren pojan kokemuksia ja pohdintoja sekä syventyy lapsuuden viattomuuden, onnellisuuden ja lapsuuden ja aikuisuuden välisten vastakohtien teemoihin. Kertojan nostalginen näkemys varhaisesta elämästään toimii taustana hänen laajemmille huomioilleen ihmisluonnosta ja yhteiskunnasta. Romaanin alussa kertoja muistelee lapsuuden iloja kuvaillen idyllistä ympäristöään ja muovaavia kokemuksia, jotka tekivät hänestä sen, mikä hän on. Hän muistaa saapuneensa Entralgoon kauniiden maisemien ympäröimänä ja tuntien ihmetystä, joka leimasi hänen nuoruuttaan. Ensimmäisissä luvuissa kuvataan elävästi hänen kohtaamisiaan luonnon ja eläinten kanssa sekä maalaiselämän yksinkertaisia iloja. Samalla korostetaan vapautta, jota hän lapsena koki, ja syviä yhteyksiä, joita hän muodosti ympärillään oleviin ihmisiin. Nostalgia on käsinkosketeltavaa, kun hän asettaa lapsuuden viattomuuden ja ihmetyksen tunteen vastakkain aikuisuuden välinpitämättömyyden ja monimutkaisuuden kanssa luoden näin pohjan näiden teemojen syvällisemmälle tarkastelulle romaanin edetessä.