Vilhelm Østergaardin ”Et Ægteskabs Historie: En Virkelighedsskildring” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu romaani. Tarina keskittyy Henning Bentseniin, nuoreen taiteilijanalkuun, joka on juuri palannut opintomatkalta Saksasta ja Italiasta, sekä hänen kanssakäymiseensä ystävien ja perheen kanssa. Nämä suhteet paljastavat henkilökohtaisten pyrkimysten ja romanttisten suhteiden monimutkaisuuden. Kertomuksen edetessä halun, uskollisuuden ja taiteellisen ilmaisun tavoittelun teemoja tarkastellaan aikakauden yhteiskunnallista taustaa vasten. Romaanin alussa lukijalle esitellään Henning ja hänen seurueensa ilotulituksen jälkeisessä vilkkaassa kokoontumisessa. Kertomus kuvaa Henningin idealistiseksi nuoreksi mieheksi, joka haluaa menestyä taiteilijana vaatimattomasta taustastaan ja vaikeasta perhetilanteestaan huolimatta. Osallistuessaan iloiseen seurueeseen Henning pohtii kohtaamiaan vaikeuksia ja edessä häämöttäviä velvollisuuksia. Alku luo pohjan Henningin luonteen, hänen pyrkimystensä ja häntä odottavien mahdollisten romanttisten kiemuroiden syvemmälle tarkastelulle, erityisesti hänen suhteelleen nuoreen Minna-nimiseen naiseen, josta tulee myöhemmin keskeinen henkilö hänen elämässään. Tapahtumien edetessä lukija kutsutaan syventymään Henningin matkalle kohti itseymmärrystä ja taiteellista täyttymystä, jota ystävyyden ja mahdollisen rakkauden dynamiikka kannattelee.