William Blaken ”The Marriage of Heaven and Hell” on vuosina 1790–1793 kirjoitettu teos. Tämä provosoiva teos jäljittelee raamatullista profetiaa ja ilmaisee samalla Blaken radikaaleja näkemyksiä Ranskan vallankumouksen aikana. Blake hahmottaa Helvetin uudelleen, ei rangaistuksena vaan elinvoimaisen energian lähteenä, ja haastaa siten perinteisen moraalin ja järjestäytyneen uskonnon. Teos sisältää hänen kuuluisat ”Helvetin sananlaskunsa” – paradoksaalisia lausumia, joiden tarkoituksena on antaa ajattelulle energiaa. Blake väittää, että järjen ja energian sekä hyvän ja pahan kaltaiset vastakohdat ovat olennaisia ihmisen olemassaololle ja kehitykselle, ja luo näin tarkoituksellisen yhtenäisen vision, jossa taivaan ja helvetin on elettävä rinnakkain.
Wikipedian sivu tästä kirjasta: en.wikipedia.org/wiki/The_Marriage_of_Heaven_and_Hell