Rosa Newmarchin teos ”The Russian Opera” on 1900-luvun alussa kirjoitettu historiallinen kuvaus. Teoksessa käsitellään laajasti kansallisen oopperan kehitystä ja muotoutumista Venäjällä keskittyen muun muassa sellaisiin säveltäjiin kuin Glinka, Rimski-Korsakov ja Tšaikovski. Sen tavoitteena on valaista kulttuurista ja musiikillista taustaa, jota vasten nämä oopperat syntyivät, sekä tarjota näkökulmia vaikutteisiin ja haasteisiin, joita venäläiset säveltäjät kohtasivat historian kuluessa. Kirjan aloitus luo perustan Venäjän musiikin monimutkaisen historian ymmärtämiselle ja kuvailee yksityiskohtaisesti, kuinka slaavien varhainen primitiivinen musiikki kehittyi kirkollisten viranomaisten sorron ja tukahduttamisen keskellä. Newmarch esittelee venäläistä musiikkia muovanneita keskeisiä historiallisia henkilöitä ja kulttuurisia liikkeitä sekä jäljittää juuria primitiivisistä perinteistä kansallisen oopperan vakiintumiseen legitiiminä taidemuotona. Tämä aloitus korostaa luonnollisen taiteellisen impulssin ja autoritaarisen tukahduttamisen välistä ristiriitaa ja pohjustaa merkittävien säveltäjien ja heidän teostensa syvällisempää tarkastelua seuraavissa luvuissa.