Sibilla Aleramon romaani ”Una Donna” on kirjoitettu vuosina 1901–1904. Se on yksi Italian ensimmäisistä feministisistä kirjoista ja kertoo omaelämäkerrallisen tarinan naisen matkasta lapsuudesta aikuisuuteen. Äidin mielenterveyden järkyttyessä ja joutuessa laitoshoitoon päähenkilö solmii onnettoman avioliiton, jota leimaavat väkivalta ja kontrolli. Nuorta poikaansa kohtaan tuntemansa rakkauden ja itsenäisyyden tarpeen väliin jääneenä hän joutuu tuskallisen valinnan eteen, joka määrittää hänen tulevaisuutensa.
Wikipedian sivu tästä kirjasta: en.wikipedia.org/wiki/Una_donna Wikipedia page about this book: it.wikipedia.org/wiki/Una_donna