Friedrich Wilhelm Nietzschen teos ”Tragedian synty; eli hellenismi ja pessimismi” on vuonna 1872 julkaistu draamateoreettinen teos. Nietzsche esittelee rohkean kahtiajaon dionyysisten ja apollonisten voimien – epäjärjestyksen ja järjestyksen – välillä; hänen mukaansa nämä voimat muovasivat antiikin kreikkalaista tragediaa. Hän väittää, että kreikkalainen tragedia saavutti taiteen korkeimman muodon yhdistämällä nämä vastakkaiset elementit ja antamalla yleisölle mahdollisuuden kokea koko inhimillisen olemassaolon. Nietzsche jäljittää tragedian rappiota rationalismin kautta ja esittää, että Richard Wagnerin oopperat saattaisivat elvyttää tämän kadonneen tasapainon.
Wikipedian sivu tästä kirjasta: en.wikipedia.org/wiki/The_Birth_of_Tragedy