Stendhalin ”Rakkaudesta” on vuonna 1822 kehitetty filosofinen teos, joka tarkastelee rakastumisen psykologiaa. Sen ytimessä on ”kiteytymisen” käsite – mielen muodonmuutos, jossa rakastavaiset näkevät rakastettunsa muuntavan linssin läpi ja löytävät tästä loputtomia täydellisyyksiä, jotka saattavat olla muille näkymättömiä. Itävallan suolakaivoksilla tehdystä vierailusta innoituksensa saanut Stendhal kartoittaa matkan välinpitämättömyydestä intohimoiseen rakkauteen ihailun, tunnustamisen, toivon ja riemun vaiheiden kautta.
Wikipedian sivu tästä kirjasta: en.wikipedia.org/wiki/Crystallization_(love))