Hans Hildebrandin ”Lifvet på Island under sagotiden” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu historiallinen kuvaus. Teos tarkastelee muinaista elämää Islannissa, erityisesti saagojen aikakautena, ja kuvaa viikinkiajan merkittäviä tapahtumia, huomattavia henkilöitä sekä yhteiskunnallis-poliittisia oloja. Kirja kiinnostanee lukijoita, joita pohjoismainen historia ja tätä ainutlaatuista aikakautta ilmentävät rikkaat kertomukset kiehtovat. Tekstin alussa esitellään varhaisen islantilaisen elämän aihe kuvaamalla vaikuttimia ja tapahtumia, jotka johtivat Islannin asuttamiseen norjalaisten tutkimusmatkailijoiden, erityisesti Ingolfin ja Leifin, toimesta. Siinä kuvataan Norjassa vallinnutta levottomuuksien taustaa Harald Kaunotukan noustessa valtaan, mikä sai monet etsimään uutta alkua syrjäiseltä saarelta. Saagojen ja historiallisten viitteiden yhdistelmän avulla Hildebrand luo elävän kuvan maan ensimmäisestä asuttamisesta, uudisasukkaiden pyrkimyksistä ja eri henkilöistä, jotka lähtivät tälle mullistavalle matkalle. Tämä perusta johdattaa Islannin yhteiskunnallisen, oikeudellisen ja kulttuurisen kehityksen syvällisempään tarkasteluun seuraavissa luvuissa.