Henri Bergsonin teos ”Aika ja vapaa tahto: Essee tietoisuuden välittömistä aineksista” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu filosofinen teos. Tässä esseessä Bergson tarkastelee ajan ja tietoisuuden luonnetta sekä vapaan tahdon käsitettä ja asettuu perinteisiä deterministisiä näkemyksiä vastaan korostamalla todellisen keston ja laadullisten kokemusten merkitystä. Tekstin aloitus johdattaa Bergsonin tietoisuudentilojen intensiteetin tarkasteluun ja pohtii, miten havaitsemme ja mittaamme sellaisia laatuja kuin tunteita ja aistimuksia. Hän kyseenalaistaa käsityksen, että näitä laadullisia kokemuksia voitaisiin kvantifioida fysikaalisten suureiden tavoin, ja puolustaa sen sijaan tietoisuuden ymmärtämistä monimutkaisena, toisiinsa kietoutuneiden kokemusten virtana. Tämä aistimusten intensiteetin kriittinen tarkastelu on vasta Bergsonin tietoisuuden ja vapaan tahdon välistä suhdetta koskevan syvällisemmän tutkimuksen alku, joka valmistaa lukijaa filosofiselle matkalle, jossa empiiriset havainnot yhdistyvät intuitiiviseen ymmärrykseen.
Wikipedian sivu tästä kirjasta: en.wikipedia.org/wiki/Time_and_Free_Will