William Braid Whiten ”Theory and Practice of Piano Construction” on 1900-luvun alussa kirjoitettu tieteellinen julkaisu. Teos tarkastelee perusteellisesti pianojen rakentamiseen liittyviä periaatteita ja menetelmiä keskittyen erityisesti akustiikkaan ja mekaanisen suunnittelun elementteihin, jotka vaikuttavat äänen syntymiseen. Se on suunnattu sekä tuleville pianonrakentajille että niille, jotka haluavat ymmärtää nykyaikaisten pianojen taustalla olevaa monimutkaista käsityötaitoa. Teoksen alussa perustellaan kattavan pianonrakennusta käsittelevän lähdeteoksen tarpeellisuus ja viitataan musiikkialalla vallitsevaan merkittävään tiedontarpeeseen. White johdattaa aiheeseen käsittelemällä pianoforten kehitystä ja korostaa akustiikan perusteellisen ymmärtämisen tarvetta suunnitteluprosessissa. Hän hahmottelee erilaisten osien, kuten kielten ja kaikupohjan, merkitystä ja toteaa, että näiden mekaniikan tuntemus on ratkaisevan tärkeää pianojen laadun ja toimivuuden parantamiseksi. Teksti luo pohjan käytännönläheiselle ja tekniselle lähestymistavalle, joka on suunnattu niille, jotka haluavat syventää ymmärrystään pianojen valmistuksesta.