M. E. Billingsin teos ”Yhdysvaltojen ja Kanadan saarnaajien rikokset” on 1900-luvun alkupuolella kirjoitettu kriittinen tarkastelu papiston väärinkäytöksistä. Teoksessa kootaan huolellisesti tapauksia pappien moraalisista rikkomuksista ja haastetaan vallitseva kertomus, jossa uskonnollinen vakaumus rinnastetaan moraaliseen nuhteettomuuteen. Teksti käsittelee uskonnollisten johtajien ylläpitämien ihanteiden ja heidän todellisen käyttäytymisensä välisiä ristiriitoja pyrkien paljastamaan papiston tekopyhyyden. Kirjan alussa taustaa valotetaan näyttelijä Henry E. Dixeyn esittämän huomionarvoisen haasteen kautta: hän kyseenalaisti pappien moraalinormit verrattuna teatterialalla toimivien normeihin. Tämä luo perustan papiston rikkomusten järjestelmälliselle tarkastelulle, ja teoksessa viitataan lukuisiin tapauksiin, joissa saarnaajia on syytetty erilaisista rikoksista, erityisesti seksuaaliseen väärinkäytökseen liittyvistä teoista. Billings väittää, että papistoon kohdistuvien korkeiden odotusten tulisi johtaa heidän moraalisen käyttäytymisensä tarkempaan valvontaan, mutta yhteiskunnan heidän asemaansa kohdistama kunnioitus suojaa heidän toimintaansa usein julkiselta tilivelvollisuudelta.