Károly Eötvösin ”Magyar alakok” on todennäköisesti 1800-luvun lopulla kirjoitettu kertomuskokoelma. Teos näyttää perehtyvän merkittävien unkarilaisten hahmojen elämään ja luonteeseen yhdistäen historian henkilökohtaisiin tarinoihin sekä käsitellen rakkautta, yhteiskunnallisia rooleja ja Unkarin kulttuurin ja politiikan rikasta kudelmaa. Kirjan alussa esitellään huomattava henkilö, Gróf Széchenyi István, kuvailemalla elävästi muotokuvaa, joka riippui hänen työpöytänsä yläpuolella. Kaunista nuorta naista esittävä maalaus lumoaa sekä Széchenyin että hänen vierailijansa ja herättää arvailuja sen alkuperästä. Kertomuksen edetessä paljastuu Széchenyin elämänkulku, jota leimaa hänen Kreikan-matkallaan kokemansa käänteentekevä hetki: siellä hän saa innoituksen omistaa elämänsä Unkarin jälleenrakentamiselle ja kehittämiselle. Tätä taustaa vasten tekstissä esitellään sivuhahmo, lumoava Mariska, jonka suhde Széchenyiin muodostaa merkittävän juonteen ja vihjaa syvistä tunnesiteistä heidän elämänsä vaihtelevien vaiheiden keskellä.