Zora Neale Hurstonin ”How It Feels to Be Colored Me” on 1900-luvun alkupuolella kirjoitettu essee, jossa tarkastellaan rodun, identiteetin ja henkilökohtaisten kokemusten teemoja. Kirjoittaja kertoo pohdinnoistaan, jotka koskevat kasvamista Floridan Eatonvillen täysin mustaihoisessa kaupungissa sekä sitä, kuinka hänen käsityksensä itsestään muuttui, kun hän muutti pääasiassa valkoisten ihmisten asuttamaan ympäristöön. Hurstonin teos tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman värillisenä ihmisenä olemisen monimutkaisuuteen Amerikassa ja korostaa hänen vahvuuttaan ja yksilöllisyyttään uhrin aseman sijaan. Tässä henkilökohtaisessa kertomuksessa Hurston muistelee lapsuuttaan Eatonvillessä ja siellä kokemaansa yhteenkuuluvuuden tunnetta, kunnes hän valkoisten hallitsevaan yhteiskuntaan siirtyessään joutuu kohtaamaan rodullisen identiteetin todellisuuden. Pohtiessaan hetkiä, jolloin hän tuntee itsensä ”värilliseksi”, hän vertaa kokemuksiaan valkoisten ikätovereidensa kokemuksiin ja havainnollistaa kulttuuriperintöönsä liittyviä haasteita ja iloja. Sen sijaan, että hän näkisi itsensä rasismin uhrina, hän suhtautuu identiteettiinsä ylpeästi ja seikkailunhaluisesti sekä ehdottaa, että kulttuurierot luovat rikkautta eivätkä erota ihmisiä toisistaan. Lopulta Hurston välittää viestin sitkeydestä, itsensä hyväksymisestä ja uskosta siihen, että ihmisen identiteetti ylittää hänen ihonsa värin.