Adolfo Federico Conde de Schackin teos ”Historia de la literatura y del arte dramático en España, tomo II” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu historiallinen katsaus. Teos perehtyy espanjalaisen kirjallisuuden ja draaman kehitykseen keskittyen erityisesti sen merkittäviin hahmoihin ja ajanjaksoihin, kuten Cervantesiin ja espanjalaisen teatterin kultakauteen. Kirjallisuushistoriasta ja Espanjan kulttuurisesta kontekstista kiinnostuneet lukijat pitävät käsittelyä kiinnostavana ja oivaltavana. Tämän niteen alussa tarkastellaan yksityiskohtaisesti Miguel de Cervantesin elämää ja tuotantoa ja tuodaan esiin hänen panoksensa draamaan sen jälkeen, kun hän oli ollut vangittuna Algerissa. Teoksessa perehdytään Cervantesin varhaisiin vaikutteisiin ja kirjoituksiin, mikä johdattaa hänen aikansa Espanjan dramaattista kenttää sekä hänen aikalaisiin teatterikäytäntöihin kohdistamaansa kriittistä näkökulmaa käsitteleviin jatkokeskusteluihin. Tämä kuvaus ei ainoastaan sijoita Cervantesia espanjalaisen kirjallisuuden laajempaan viitekehykseen, vaan osoittaa myös hänen pyrkimyksensä luoda ainutlaatuinen identiteetti nopeasti kehittyvässä draamaperinteessä.