Gustaf af Geijerstamin ”Το βιβλίο του μικρού αδερφού” on 1900-luvun alussa kirjoitettu romaani. Tarina keskittyy sisällöntuottajaan, joka näyttää nauttivan elämästä vaimonsa ja lastensa kanssa, mutta jonka kirjoitukset käsittelevät inhimillistä kärsimystä. Kertomus vihjaa rakkauden, perhedynamiikan ja kuoleman väistämättömyyden teemoihin sekä tarkastelee herkkää tasapainoa onnen ja surun välillä. Romaanin alussa esitellään päähenkilö, menestynyt kirjailija, joka on onnellisesti naimisissa ja jolla on kolme lasta. Erityisesti korostetaan hänen suhdettaan kahteen vanhimpaan poikaansa, Olofiin ja Svanteen. Valmistautuessaan julkaisemaan kirjan, joka on täynnä iloisia muistoja lapsistaan, hänen nuorin poikansa Sven tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja haluaa oman tarinansa. Tämä saa isän lupaamaan kirjoittaa kirjan vain Svenille, mikä luo kertomukseen perheenrakkauden ja yhteyden sävyn. Kertomus etenee pohdintana onnesta ja haasteista, joita elämän edetessä ilmenee, vihjaten syvempiin teemoihin, kuten kaipaukseen, kuolevaisuuteen ja perheen sisäisten ihmissuhteiden monimutkaisuuteen.
Käännös teoksesta: Boken om lille-bror