A. G. Gardinerin ”Leaves in the Wind” on 1900-luvun alkupuolella sota-aikana kirjoitettu esseekokoelma. Esseet heijastelevat Gardinerin havaintoja ja pohdintoja elämästä ja yhteiskunnasta sekä ihmisluonnosta, ja niitä sävyttävät usein huumori ja henkilökohtaiset anekdootit. Teos tarjoaa kirjallisen hengähdystauon ensimmäisen maailmansodan taustaa vasten ja vangitsee itsetutkiskelun ja maailmaa koskevien huomioiden hetken. Kokoelman aloitus johdattaa lukijan kirjailijan ajatuksiin tämän matkustaessa myöhään illalla junassa. Hän huomaa olevansa yksin junanvaunussa, mikä herättää hänessä vapauden ja itsereflektiön tunteita. Yksinäisyyden kuitenkin keskeyttää hetkeksi hyttysen läsnäolo, ja siitä tulee kimmoke kirjailijan pohdinnoille vapaudesta, rinnakkaiselosta ja elämän oikuista. Gardiner kuvaa humoristisesti turhia yrityksiään pyydystää hyttynen, mikä johtaa lopulta filosofiseen oivallukseen elämän ohikiitävästä mutta yhteisestä luonteesta. Tämä aloitus määrittää kokoelman sävyn ja kutsuu lukijat tutustumaan Gardinerin mukaansatempaaviin näkemyksiin arkisista kokemuksista ja ihmisyyden laajemmasta olemuksesta.