"Mit liv og levned som jeg selv har forstaaet det" on J. Fibigerin omaelämäkerrallinen muistelmateos, joka on kirjoitettu 1800-luvun lopulla. Kirja kertoo kirjailijan elämänkokemuksista ja perehtyy hänen varhaiseen perhe-elämäänsä, koulutukseensa ja ammatilliseen uraansa tarjoten näkymän hänen kasvuympäristöönsä ja ihmisiin, jotka vaikuttivat häneen. Kertomuksen edetessä lukijalle esitellään kirjailijan vanhemmat ja heidän kamppailunsa, mikä korostaa henkilökohtaisen historian ja kulttuurisen kontekstin yhdistymistä. Muistelmateoksen aloitus maalaa elävän kuvan Fibigerin paluusta lapsuutensa maisemiin Falsterin saarella, kun hän muistelee muotoutumisvuosiaan ja niitä perustavanlaatuisia hetkiä, jotka muovasivat hänen identiteettiään. Hän esittelee perhetaustansa ja kuvailee vanhempiensa, erityisesti isänsä, vaikutusta; tämä oli merkittävä älyllinen hahmo. Tässä osassa Fibiger jakaa nostalgisia muistoja, rikkaita kuvauksia ympäristöstään ja ratkaisevia tapahtumia, jotka vaikuttivat hänen luonteensa kehittymiseen, luoden pohjan hänen itseymmärryksensä ja elämänoppinsa syvällisemmälle tarkastelulle.