Alfredo Orianin ”Il Nemico, vol. I” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu romaani. Kirja käsittelee Venäjän vallankumouksen ja epätoivon teemoja keskittyen nuorten intellektuellien ryhmään ja heidän kamppailuunsa tsarismia ja yhteiskunnan rajoitteita vastaan. Päähenkilöihin kuuluvat Andrea Petrovitch Kartof, Fedor Vassilich Karatajeff ja Boris Romanovitch Slotkin, jotka käyvät syvällisiä, filosofisia keskusteluja vakaumuksistaan ja maansa tilasta. Romaanin alussa tutustumme henkilöihin heidän keskustellessaan tsarismia vastaan käymänsä taistelun motiiveista ja kamppailujensa turhuudesta. He pohtivat eksistentiaalisia kysymyksiä kärsimyksestä, edistyksestä ja oikeudenmukaisuudesta, mikä korostaa heidän voimattomuuden tunnettaan poliittisen sorron edessä. Tunnelma on jännittynyt ja odottava, kun henkilöt odottavat muiden saapumista musiikkiharjoituksiin, jotka toimivat symbolisena taustana heidän laajemmille eksistentiaalisille dilemmoilleen. Tämä aloitusdialogi luo perustan kertomukselle, jota leimaavat ristiriidat, itsetutkiskelu ja muutoksen kaipuu, kun henkilöt muistelevat tovereidensa Venäjän myrskyisässä poliittisessa tilanteessa tekemiä uhrauksia.