Rotha Mary Clayn teos ”The Mediæval Hospitals of England” on 1900-luvun alussa kirjoitettu historiallinen kuvaus. Teoksessa tarkastellaan sairaaloiden merkitystä ja roolia keskiajan Englannissa, jossa ne toimivat sairaiden, avuttomien ja kulkijoiden hoiva- ja hyväntekeväisyyslaitoksina aikana, jolloin kansanterveyden infrastruktuuri oli alkeellinen. Tekijä pyrkii valaisemaan, kuinka nämä sairaalat olivat olennainen osa keskiajan yhteiskunnallista rakennetta ja kuinka niiden tehtävä ulottui pelkkää lääketieteellistä apua laajemmalle muodostaen kokonaisvaltaisen tukijärjestelmän haavoittuvassa asemassa oleville väestöryhmille. Kertomuksen alussa johdanto hahmottelee sairaaloiden tärkeää mutta aliarvostettua roolia koko keskiajan ajalta. Tekijä korostaa, etteivät nämä laitokset olleet luonteeltaan lääketieteellisiä, kuten nykyajan lukija saattaisi olettaa, vaan pääosin kirkollisia ja keskittyivät hengelliseen hoivaan sekä tarvitsevien ihmisten aineelliseen ylläpitoon. Esille tuodaan erilaisia sairaalatyyppejä, kuten spitaalisille, kulkijoille ja köyhille tarkoitetut laitokset. Konkreettiset esimerkit, kuten merkittävien St. Bartholomew’s Hospital- ja St. Thomas’ -sairaaloiden perustaminen Canterburyssa, havainnollistavat, kuinka nämä vieraanvaraiset turvapaikat kehittyivät mukautuessaan aikansa muuttuviin yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Tämä johdanto luo perustan Englannin keskiaikaisten sairaaloiden monimutkaisen historian ja vaihtelevien tehtävien syvemmälle tarkastelulle.