Rubén Daríon ”Azul...” on 1800-luvun lopulla kirjoitettu proosa- ja runokokoelma. Teos tuo esiin kirjailijan taiteellisen ja runollisen lahjakkuuden sekä kuvastaa kosmopoliittista näkökulmaa, johon ranskalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin vaikutteet ovat sulautuneet. Kertomusten ja säkeistöjen kokoelman kautta Darío tarkastelee mielikuvituksen, taiteen ja olemassaolon monimutkaisuuden teemoja jättäen pysyvän jäljen espanjankieliseen kirjallisuuteen. ”Azul...” alkaa arvostetun kirjallisuuskriitikon Rubén Daríolle osoittamalla ihailevalla ja arvostavalla kirjeellä, jossa tämä ilmaisee aluksi epäilevänsä teoksen nimeä ja sen yhteyttä Victor Hugon väitteeseen, että ”taide on taivaansinistä”. Luettuaan teoksen kriitikko kuitenkin oivaltaa Daríon huomattavan omaperäisyyden ja ajatusten syvyyden sekä tuo esiin hämmästyksensä kirjailijan hienostuneesta modernin kirjallisuuden maailman ymmärryksestä, vaikka tämä on elänyt Nicaraguassa. Kriitikko tunnustaa Daríon proosaa ja runoutta muovaavat rikkaat vaikutteet ja huomauttaa, kuinka teos ylittää perinteiset rajat ja heijastaa ainutlaatuista yhdistelmää luovuutta, taiteellisuutta sekä syvällistä yhteyttä luontoon ja inhimillisiin tunteisiin.
Wikipedian sivu tästä kirjasta: en.wikipedia.org/wiki/Azul... Wikipedia page about this book: es.wikipedia.org/wiki/Azul...