W. Warde Fowlerin teos ”Rooman kansan uskonnollinen kokemus” on kattava tutkimus muinaisesta roomalaisesta uskonnosta, joka esitetään 1900-luvun alkupuolella Edinburghin yliopistossa pidettyjen luentojen sarjana. Teos tarjoaa näkökulmia roomalaisen kansan uskonnollisten käytäntöjen ja uskomusten kehitykseen varhaisimmista ajoista Augustuksen aikaan saakka. Se käsittelee roomalaisten uskonnollisten rakenteiden monimutkaisuutta ja valaisee sitä, miten ne kietoutuivat erilaisiin sosiaalisiin, oikeudellisiin ja historiallisiin asiayhteyksiin. Teoksen alussa Fowler hahmottelee tavoitteensa tutkia roomalaisen uskonnollisen kokemuksen juuria ja korostaa niiden merkitystä Rooman historian laajemman kontekstin ymmärtämisessä. Hän painottaa tarvetta päästä eroon roomalaisen uskonnon myöhemmille vaiheille ominaisista muodollistuneista ja usein väärin ymmärretyistä piirteistä. Fowler pyrkii valaisemaan niitä alkuperäisiä vaistoja ja uskomuksia, jotka muovasivat Rooman hengellistä maisemaa, ja tunnustaa samalla varhaiskausien kertomusten tavoittamiseen liittyvät vaikeudet säilyneiden tekstien vähäisyyden sekä kreikkalaisen kulttuurin roomalaisiin tulkintoihin kohdistuneen vaikutuksen vuoksi. Hän pohjustaa roomalaisen hengellisyyden eri puolten yksityiskohtaista tarkastelua, mukaan lukien sen yhteydet maatalouteen, perhe-elämään ja valtion määräämään ankaraan kuriin.