Marie Curien teos ”La Radiologie et La Guerre” on 1900-luvun alussa kirjoitettu tieteellinen julkaisu. Teos käsittelee radiologian, erityisesti röntgensäteiden käytön, ratkaisevaa merkitystä sodanaikaisessa lääketieteessä, etenkin sotilaiden saamien vammojen diagnosoinnissa ja hoidossa. Curien kokemukset ja panos sodan aikana tuovat esiin lääketieteellisen kuvantamisteknologian kehityksen ja sen sovellukset kiireellisissä hoitotilanteissa. Tekstin alussa esitellään vuonna 1895 keksittyjen röntgensäteiden merkitys sekä niiden kehittyminen lääketieteelliseksi diagnostiikkavälineeksi, joka mullisti traumapotilaiden tutkimisen taistelukentällä. Curie kertoo omasta osallistumisestaan radiologisten palvelujen järjestämiseen ja toteuttamiseen, jotta sodan aikaisiin kiireellisiin lääketieteellisen kuvantamisen tarpeisiin voitiin vastata. Alussa kuvataan siirrettävien radiologisten yksiköiden kehittäminen, henkilöstön koulutus ja haavoittuneiden sotilaiden hoidossa kohdatut logistiset haasteet, mikä johdattaa radiologian teknisten ja käytännöllisten näkökulmien tarkasteluun sotilaslääketieteessä.